Eilinen reissu metsään ei ehkä mennyt täysin oppikirjan mukaan. Tavoitteena oli vain viaton mustikoiden keruu, mutta tuloksena olivat tähän astisen elämäni kipeimmät reidet. Kun astuin tänään juoksumatolle, jokainen askel muistutti herkkien kinttujen taistelusta maastossa.
Aikaa ei ollut paljoa ja kropassa painoi, joten päätin ottaa rehellisen 15 minuutin tehoiskun.
0–5 min: Kankea käynnistys ja pahan mielen sulatus
Alku oli… no, kuoppainen. Jalat olivat kankeat kuin kaksi kuivaa koivuhalkoa. Mutta pikkuhiljaa matto rullasi, syke nousi ja huomasin jotain tuttua tapahtuvan: paha mieliala ja arjen kireys alkoivat sulaa pois askel askeleelta.
Raskaat jalat ovat pieni hinta siitä, että pää saa tuuletusta – vaikka sitten vain varttitunnin verran.
Viiden minuutin kohdalla kankeus antoi hieman periksi. Totesin itselleni: kyllä tämä tästä, 15 minuuttia menee vaikka päällään seisoen.
5–15 min: Metsojuoksua ja kakkostason puristus
Loppuaika olikin sitten täyttä hienpivistystä. Jostain syystä mielessäni alkoi pyöriä ajatus "metsojuoksusta" — sellaisesta perinteisestä, hieman raskaasta, mutta sinnikkäästä etenemisestä mättäiden yli.
Napsautin juoksumatosta kakkostason päälle. Siinä vaiheessa koneesta alkoi irrota sellaista vauhtia, että heikompaa hirvittäisi:
Hiki alkoi virrata kunnolla.
Paine hengityksessä kasvoi.
Reidet lähettivät napakoita terveisiä eiliseltä metsäreissulta.
Kun 15 minuuttia tuli täyteen ja matto pysähtyi, olo oli kuin voittajalla. Lyhytkin treeni teki tehtävänsä!
Miksi 15 minuuttia riittää?
Matala kynnys: Varttituntiin pystyy sitoutumaan silloinkin, kun väsyttää tai kiire painaa päälle.
Palautava vaikutus: Lyhyt napakka veto avaa eilisiä jumeja ilman, että kroppa menee aivan tukkoon.
Henkinen voitto: Tärkeintä ei ole aina kesto, vaan se, että tekee jotain kropan ja pään hyvinvoinnin eteen.
Nyt vetämään henkeä, juomaan lasi kylmää vettä ja antamaan lihasten toipua!
Miten sinun viikon treenisi ovat alkaneet? Mahtuuko kalenteriisi nopeita 15 minuutin pikatreenejä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti